Meiän pikku Kotipulla: Häkkiapina

Meille on tullu nukkumaan menossa uus ongelma.. Just ku mie ehin tottua melkein normaaliin yöunneen, ku Sami muutaman päivän ajan heräs vasta viiedltä syömään, ja nukahti heti uuestaan. No nytte meillä onki sitte ollu tooosi vähiä yöunia. Se on nimittäin keksiny uuen tempun. Ja ku mennee kattoon, että mitä se siellä tekkee, niin se joko ryömii, kontaa tai kävelee pinnasängyn seinää pitkin.

Sitte kun se laittaa makkaamaan niin sama homma toistuu n. 30 min päästä uuelleen. Ja ku tää toimepide on toistettu X kertaa, nii sitä ei ennää väsytä, ja se muuttuu leikiksi :"äiti kaataa minut, ja mie nousen sekunnin murto-osassa uuelleen pystyyn" Siinä se sitte töröttää pilkkopimeässä ja huutellee meille "ÖH, öh" pinnojen väleistä.

Tännään kokkeiltiin sitte oikkeen väsyttää sitä konttauttamalla sitä pitkin kämppää. Mie konttasin makkariin, ja Sami perässä. Ja sitte Vimal konttaa olohuoneeseen, ja sami "juoksee" perässä. Konttautettiin sitä nii paljon, että se oli aivan hengästyny lopussa. Sitte ei tarvinu ku viiä pikku mies sänkkyyn, ja saman tien oli taju kankkaalla. Nyt jännättän kauaksikko unta riittää. Ja piettään peukkuja pystyssä..

Viikonloppuna met laitoimma parvekkeen taas kesäkuntoon. Edellisvuosista viisastunneina ostimma vaan halvimpia kukkia, eli pelargonioita, ku ne jossain vaiheessa kuolee kummiski... Ja Sami oli kovana apuna meillä. Se roikku jokkaisessa luuan ja harjan varressa kiinni, jahtas moppia ja konttas imuria pakkoon.

Mie sitte innostuin vielä kokkaan, tein samille lihakeittoa, hedelmäsosesita ja marjasosseita koko viikoksi, ja meille lasagnea, nakki stroganofia ja raparperi piirakkaa. Nyt on pakkanen niin täynnä, että se kohta soi. Luukku meennee just ja just kiinni.

Täällä on nytte aika hyvät ilmat, parikymmentä astetta lämmintä aina sillon ku aurinko sietää näyttäytyä.

Sami poikaa juoksutettaan

Vielä vähän lissää

Ja tässä mie tanssin iskän kanssa