torstai 14. helmikuuta 2013

Sami Yökyöpeli

Eli nyt tässä aletaan pikku hijlaa parantumaan. Mie sain alkuviikosta antibiootti kuurin, ja pikkuhiljaa alkaa olo helpottaan. Samilla näyttää vielä olevan vähän räkätautia päällänsä, toivottavasti sillä ei oo tuota poskiontelon tulehusta.. Mutta muuten ollaan jo ihan kunnossa.

Me ollaan tehty Samille unikoulua nyt jo viikon verran. Ilman mittään tuloksia. Ennen kipeäksi tulemista se nukku ihan hyvin omassa sängyssä, mutta nyt tuntuu, että se vaan takertuu minnuun kiinni, ku pitäs ommaan sänkyyn mennä nukkuun. No sellasen puolen tunnin tappellulla me saahaan se nukahtaam ommaan sänkyyn, mutta se herrää viimistään tunnin päästä uuestaan, ja sitte sitä ei saa ennää rahottuun itekseen. Ei vaikka kuinka tassuttelis ja hierois. Suuttuu vaan kahta kauheammin, että ku nuo tuossa yrittää minua hyssytellä.. nostasivat minut vaan ylös täältä..  Ja sitte ku sen nostaa meiän välliin, niin se on unessa ennekö se ees tissiä ehtii suuhun saaha. Ja siinä se sit tykkää nukkua, ku saa tissin suuhun millon haluaa. Mie monesti herrään siihen, ku se vaan nappaa kiinni, ja jatka uniaan. Hemoteltu pilalle, sanosin mie. Se seuraava vauva ei kyllä pääse viereen nukkuun...

Miepä laitan taas muutaman videon.  Samin kanssa pittää nyt koko ajan leikkiä piilosilla oloa. Se laittaa ittensä tuon imetystyynyn alle piiloon, ja sitte se pittää hakea sieltä. Ja melkein aina siltä nauru pääsee ku äiti löytää Samin.



Ja tässä Sami syö banaania ja juo nokkamukista. Sillä on aina kauheasti asiaa ruokapöyässä. Aamusinki ku ollaan aamupalalla, sillä on minnuun herkeämätön katsekontakti, ja koko ajan tullee jottain juttua




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti